Maailman laidalla.

Varasin avoimen harjoittelupaikan Hankoon jo joskus alkuvuoden aikana. Tuolloin, tai oikeastaan heti opiskelujen alussa mielessäni oli nopea valmistuminen, jota nyt tämäkin kyseinen projekti osaltaan edustaa. Koulu on käytännössä keväältä päättynyt, joten nyt voisin olla vaihtoehtoisesti vain lomalla, tai kesäkurssien kanssa kotona. Järkeilin kuitenkin jo kauan sitten, että harjoittelut tulevat viemään eniten aikaa ja vaivaa koko opiskelupolusta, joten niiden opintopisteiden täyttäminen tulee aloittaa ajoissa ja pitää korkealla tärkeysjärjestyksessä. Tässä siis olen, harjoittelupaikka hankittuna, kassit lähes pakattuna Hangon reissua varten. Mitä tuleva kuukausi oikein pitää sisällään?

Harjoitteluun mennään oppimaan, ja siihen olen valmistautunut jo pidemmän aikaa. Ainakin henkisesti on hyvä ottaa asennetta kohti tehokasta oppimista ja uusia oivalluksia. Olen viikot Hangossa, viikonloput perheen luona kotona, joten luonnollisesti tällaisessa tilanteessa on niin etuja kuin hankaluuksiakin. Työharjoittelu saa nyt täyden huomioni, joten oppimismahdollisuudetkin ovat korkeat. Perheellisestä ja rajattomasta ajasta puhutaan harvemmin samassa lauseessa, joten olosuhteet ovat poikkeukselliset ja mielelläni otan ajasta myös paljon irti. En osaa odottaa harjoittelulta vielä mitään tarkkoja tavoitteiden täyttymisiä, mutta uskon pääseväni käytännön työhön jo paljon syvemmin käsiksi ja lähestymään ammattimaista osaamista opintopiste kerrallaan. Avoimin mielin on yleensä kuitenkin tehokas tapa maksimoida investointien palautusarvo, joten lähdetään siis kysymään, kuuntelemaan ja oppimaan.

Mihin muuhun aika sitten Hangossa kuluu? Touko-kesäkuun paikkeilla kysymykseen on varmasti paljon talvea enemmän vastauksia. Hyvällä tuurilla (ja tuulilla) voin jopa vapauttaa käyttöön suuren piilotellun potentiaalin surffaukseen, jota kokeilin ehkä noin 5 kertaa muutama vuosi sitten Filippiineillä. Etelämpään ei ilman passia pääse, joten Hanko toimikoon alkukesän rantalomana. Onneksi olen heittänyt talviturkin noin viikoittain jo marraskuusta lähtien, joten meriveden kanssa voidaan tulla hyviksikin ystäviksi ensikättelyssä. Kamppailija myös kantaa lajinsa melko pienin haastein mukanaan, joten koputtelen varmasti Hangon Hyrskyjen kamppailuporukan ovea, mikäli kaupungissa on jo elo alkanut.

Yllätyin siitä, että Hangossahan asuu vain 8000 asukasta. Paikan kolmestakymmenestä hiekkarantakilometristä riittää siis jokaiselle yli kolme metriä omaa tilaa, kallioista puhumattakaan! Juuri tätä kirjoitellessa en usko myöskään kovin suuriin tungoksiin oman leirini ympäristössä, sen verran vihkoon vedetyltä kesäsäät vielä vaikuttavat. Vietän paikassa kuitenkin neljät arkiviikot juhannukseen saakka, joten varmasti päästään maistamaan eteläkärjen eedeniä myös parhaimmilta puoliltaan.

Aikaa on siis hieman enemmän, ja olosuhteet otolliset vaikkapa opinnäytetyön oivaltamiseen. Valmistumisen aikataulu (tai ainakin sen toiveet) on nyt asetettu vuoden kestävän aikaikkunan sisään. Yksi kikka siellä, toinen täällä vie aina askeleen edemmäs, ja tavoitteessa on yhä realismia aimo annos taustalla. Juosten ei tule välttämättä hyvää, mutta hyvällä tekniikalla ja kevyen napakalla askeleella matkanteko on kuitenkin aavistuksen tehokkaampaa. Tästä koostuu opiskelutavoite koko tulevan vuoden ajalle. Keskittyen olennaiseen, tarpeellisimpiin taitoihin ja ominaisuuksiin. Oppiminen ei pääty opinnäytetyöhön, vaan olen jo hahmottanut hyvin tiedon ja taidon kehittymisen nousujohteisuuden, ainakin tällä alalla. Fysioterapia siinä missä hyvinvointi ja/tai sen teknologia kehittävät aloina itse itseään, joten vaatimukset osaamisessa eivät pysy, vaan ne kertaantuvat. Nyt on kuitenkin aika pakata laukut ja ajatukset, seuraavat päivitykset Hangon kärjestä!

Arttu HäggmanComment